perjantai 27. tammikuuta 2012

Sunny days wouldn’t be special, if it weren’t for rain. Joy wouldn’t feel so food, if it weren’t for the pain. Death gotta be easy, cause life is hard. It’ll leave you physically, mentally, and emotionally scarred - 50 Cent

Matt Corby - Brother
Aina kun kuuntelen ton jätkän musiikkia menee kylmät väreet.. Uskomatonta miten joku pystyy löytämään äänestään noin monia sävyjä!!! Aussit <3

Mutta asiaan - palasin edellisiltana Portsea leiriltä. http://www.theportseacamp.com.au/

Kyseessä oli siis tää lastenleiri josta aikasemminkin olen antanut pientä vihjettä.. Chantelle rakkaani mut sinne mukaan otti. Lähdettiin siis leirille 18. pv keskiviikkoiltana - Jonny tuli ottamaan mut ja Chanin kyytiin ja napattiin myös Andy matkalla mukaan. Jonnyn luo mentiin ekaksi ja sieltä Pyro tuli hakemaan meidät, yhdessä jatkettiin matkaa Portsealle.

Giant swing!! 25 m.


Leirillä oli n 25 ohjaajaa ja 230 lasta, jotka saapuivat to aamuna. Viikon kestävä juttu toi oli ja aktiviteetteja riitti aamu 6.30 ilta 10een.. Uuvuttavaa ja stressaavaa (mm sain tokana päivänä jo toisen lämpöhalvaukseni viikon sisällä..), lämpötilat oli joka päivä yli +30 asteessa! Eipä sillä, unelmahan toi oli - oltiin ihan rannan vieressä joten uimaan pääsi helposti elleivät aktiviteettien vetämiset vaatineet pysymään kuivalla maalla.. Mitä ne 93% ajasta tekivät. Just to make clear: Portsea (minne toi leiri sijoittui) sijaitsee yhdellä Victorian upeimmista ja kalleimmista rannoista jossa rantahuvilat maksaa vähintään 4 miljoonaa dollaria. Voitte siis kuvitella kuinka ihanasta sijainnista oli kyse :)






Meikkis oli siis urheiluohjaaja ja vedin yhteensä vähintään 6 tuntia päivässä full on treeni leikkejä - pyöräilyä, korista, beachfutista etc.. Vaikeinta oli unen puute ja fyysinen ja psyykkinen väsymys yleisesti - lapset kun tulivat vaikeista olosuheista (huumevanhempia, alkoholisoituneita perheitä tai muita perhekiistoja) ja muutamat olivat jollain tavalla vammautuneita. Myös se fakta että olin paikassa ekaa kertaa vaati veronsa, kuluttavaa kun piti kaikesta kysyä että miten mikäkin sujuu.

Sitten tärkeämpään osaan. Kokonaisuudessaan leiri oli miinuksista huolimatta kokemus jollaista et muualla saa, ohjaajat olivat joka ikinen aivan uskomattoman mahtavia aussipersoonia ja lapsien kehityksen seuraaminen - niin kavereiden saamisessa kuin koti-ikävän unohtamisessa - oli jotain ihan parasta. Ja tietenkin helle rannalla oli aika ihanaa :) Merirosvoteema leirillä!!





Viime keskiviikkoaamuna oli lasten aika lähteä kotiin, jota seurasi ohjaajien siivoamistalkoot. Leiripaikka piti saada kuntoon siivojia varten :) Sitten vietimme koko päivän, yön ja seuraavan Australia Dayn juoden mehua.

Nyt kun olen kotiutunut tolta leiriltä, voin huomata yhden jos toisenkin muutoksen itsessäni.. Oon jotenkin sisäistänyt vielä enemmän Australian ja sen ihmisten elämänkatsomiskulmaa - 'don't worry'. Musta tuntuu kuin olisin päässyt johonkin aivan uuteen paikkaan pääni sisällä, otan asiat nyt niin paljon chillimmin, rauhallisemmin ja vähemmän hermoilevalla tasolla. Tottakai saan hoidettavat asiat hoidettua, mutta tuntuu kuin ne stressihermoa kutittavat rikkaruohot olisi - jos ei kitketty kokonaan - niin ainakin heikentyneet valtavasti. Voin kertoa teille kaikille että fiilis ei ole ikinä ollut parempi :)


En jaksa välittää muiden mielipiteistä niin paljoa enää, kaikki on jokatapauksessa niin keskittyneita itseensä.. En jaksa viettää aikaa ihmisten kanssa jotka aiheuttaa mulle minkään muun kuin hyvän fiiliksen. Esim eräs tietty kaveriporukka jonka kanssa olen aika paljon hengaillut näiden 7 kk aikana - tosi kivoja ihmisiä, mutta mä en vaan jaksa sitä ainaista vitsailua meikän hassusta aksentista ja heidän yleisesti suoraansanottuna lapsellista käyttäytymistä. Hieno juttu onkin, että mun ei TARVITSE hengata niiden ihmisten kanssa!!! Haluan viettää aikaa ihmisten kanssa, jotka ei takerru ulkoisiin seikkoihin vaan joilla on jotain sanottavaa. En tiedä muotoilinko ton nyt ihan oikein mutta toivottavasti ymmärrätte.


HELPOTUKSEN HUOJENNUS on päivän termi. Ja rakastan olla täällä Aussien maassa tällä hetkellä, en oo varmaan ikinä ollut onnellisempi :) hihi

Kohta hyppään suihkuun sillä tie vie tänään vasta-avattu klubi Treehouseen!! Alison on siellä promoottorina joten hänen kanssaan vältän 20 dollarin sisäänpääsymaksun ja pääsen VIPna sisään ;) Ostin myös uuden iiihanan bilemekon tota iltaa varten! Toivottavasti saan aikaseks jonkin kuvatuksen siitä..

Pusipusi kaikille sinne pakkaseen, täällä on niin kuuma ettei aina edes unta saa!


Ps. Paras video vähään aikaan.. Kaikille tiedoksi taas että rakastan JennaMarblesia enemmäin kuin itse elämää.


2 kommenttia:

  1. Oot laiskistunut blogin kirjoittamisessa! We want more, we want more!!

    T turku

    VastaaPoista