Shit happens. Then you just gotta stand up and continue.

Nelly Furtado - All Good Things

2 viime päivää on ollut angstipäiviä ja syömispäiviä. On alkanut tosissaan tulla ikävä.

Eilen koulussa tokalla tunnilla oli matikkaa.. Koitin ratkoa laskua ja yhtäkkiä huomasin kirjottavani sivun yläreunaan ''I miss you mum''. I really do. Opettaja tuli istumaan mun viereen, katto vaan ja kysyi et ikävöinkö perhettä. TOTTAKAI MULLA ON IKÄVÄ. Pääsin siitä sitten tunteissani purkautumaan koulupsykiatrille (tms?) joka oli kyllä maailman paras tyyppi. Siitä tuntia alottelemaan, mut roskat kouristeli mahassa niin pahasti että sain terkkarilta luvan lähteä kotiin haukkaamaan vähän omaa tilaa ja happea.. Ei oo pelkkiä ruusuja tämäkään :)

Uskomatonta kuinka paljon halusin Turussa ollessani Suomesta pois ja nyt tajuan vaan kuinka mahtavaa siellä voi olla.. Tottakai ihmismieli muistuttaa vaan parhaista ajoista. En todellakaan tarkota et haluaisin täältä pois lähteä. Tiiän et huonot fiilikset on osa vaihtarina olemista, oli kuinka avoin ja aurinkoinen ja sosiaalinen tahansa. Onneks nää ihmiset on saanut mut tajuumaan et on ihan ok olla välillä vaan inhimillinen.. Tukiverkosto alkaa kasautua ja ystäväsuhteet alkaa vahvistua.

Ei tämmöseen oikein kukaan osaa valmistautuu :) Mul on ikävä mun kavereita, perhettä, koulua(kin), turvaa, rutiineja. Mul on ikävä sitä et tiedän mihin oon menossa ilman et tiiraan sydän kurkussa ikkunasta et tunnistan paikan kun juna pysähtyy.

Mut ihania asioita tapahtuu. Annan vaan virran viedä enkä pelkää :)

xx